Projektin ideana oli tutkia vapaan kaupunkitilan käsitettä – tai ennemminkin sen olemattomuutta. Urbaanin ihmisen ympäristö rakentuu yleensä taloudellisten ja teknisten ehtojen sanelemana jättäen ihmisten viihtyvyyden toissijaiseksi tekijäksi. Vapaa, epäkaupallinen tila on kiven alla ja monelle jopa vieras käsite. Onko kehityksen suunta oikea, jos ihminen tuntee pakottavaa painetta kuluttamiseen ja joutuu etsimään oikeutusta vapaalle olemiselleen, jonka saa anteeksi ostamalla jotain?
Kuvissani ihmiset keinuvat ympäri kaupunkia epätavallisissa paikoissa. Tuon tällä karrikoidusti esiin, kuinka helppo meidän olisi viihtyä jo olemassa olevassa kaupunkiympäristössä. Ympärillämme on hehtaareittain potentiaalia yleiseen viihtymiseen, mutta harmillisen usein kieltokyltit tyrmäävät ideamme ja massiivinen byrokratiasota jarruttaa konkreettista toteuttamista. Mielestäni on outoa, että vapaa sosiaalinen oleminen mielletään asiattomaksi oleskeluksi, pahimmassa tapauksessa jopa rangaistavaksi teoksi.
Projektin tarkoitus on herättää pohtimaan, miksi yritämme saada ihmisiä tiettyihin tiloihin tai muotteihin sopiviksi, miksi emme koittaisi mieluummin tehdä tiloista ihmisläheisempiä?
(in english)
The basic idea of this project is to explore the concept of free public space – or rather the lack of it. The environment of a urban individual consists of economical and technical terms that leaves wellbeing as a secondary factor. Free, non-commercial space is hard to find nowadays and is even a strange concept to some. Is the development heading to the right direction, if one feels pressured to consume and has to seek justification for existence, which can be forgiven by buying something?
In my photos people are posing in movable swings in unusual places around the city, for example an escalator or a bus stop. With this I want to bring out how easy it would be to enjoy the public spaces that are already there. We are surrounded with acres of potential for general wellbeing, but it´s unfortunate how often our ideas and actions are held back by bureaucracy. I find it odd, that using these free spaces for social purposes is considered as loitering, in a worst case, something to be punished for.
The main goal of the project is to raise a question: why are we forced to fit in certain spaces or forms defined by the system? Why can’t we try to make the spaces more suitable for individuals instead? Movable swing on behalf of free urban spaces has been traveling around Finland in 2014.
