Kansanuutiset kirjoitti tänään Ylen MOT-ohjelmasta, jossa valmennusyritykset jeesustelevat työttömille elämänohjeita. Näille haistapaskakursseille osallistutaan pääsääntöisesti, jotta täytetään aktiivimallin ehdot:
”Hankintojen siirtämisellä myöhempään ajankohtaan, kuten auton vaihtamisen lykkäämisellä, voi säästää yllättäviäkin summia. Menoistaan voi karsia jättämällä lehden tilaamatta tai kartoittamalla käytettyjen tavaroiden markkinat ennen uusien hankintaa.”
Ihanko tosissaan ja tarkkaan harkitusti nämä ELY-keskusten palkkaamat konsulttifirmat laukovat näitä elämänohjeitaan? Ylläoleviin vinkkeihin voin todeta, että olen nelikymppinen ja minulla ei ole koskaan ollut toivoakaan tilanteesta, jossa olisi varaa hankkia oma auto. Tosin ei ole ollut varaa hankkia ajokorttiakaan. Asunnonhankinnasta en edes haaveile. Olen tilannut elämäni aikana kahta lehteä, toisen sain liittymislahjaksi puoleksi vuodeksi ja toisen tilauksen lopetin lyhyeen, koska lehteen ei ollutkaan varaa ja muutenkin paperisten julkaisujen hankkiminen on kyseenalaista luonnonvarojen tuhlausta. Meillä on toistaiseksi kirjastot ja internetin ihmeellinen maailma.
Olen koko aikuisikäni hankkinut vaatteeni ja valtaosan huonekaluista, astioista, koriste- ja käyttötavaroista kirpputoreilta, saanut ystäviltä tai sukulaisilta lahjoituksina. Tunnen silti olevani suht hyväosainen: pystyn opiskelemaan, minulla on katto pään päällä, ongelmani liittyvät lähinnä maailmantuskaan, omiin traumoihini ja niiden liikaan vatvomiseen, omistan lämpimiä vaatteita, hanasta tulee vettä ja saan päivittäin syödäkseni.
Ei voi olla tulematta mieleen Ranskan kuningatar Marie-Theresen lausuma ihmisille 1600-luvulla, joilla ei ollut varaa leipään: “Käskekää heidän syödä kakkuja.“ Yhtä realistisella pohjalla nykyhallitus tuntuu työttömyyden ja syrjäytymisen ehkäisyssä olevan. Työttömille tarkoitettuja niksipirkka-kursseja ostettiin ELY-keskuksen toimesta viime vuonna 26 miljoonalla eurolla. Vinkit jatkuvat:
“Muista, että riittävä lepo ja virkistäytyminen ovat avaimet tehokkaaseen työskentelyyn. Toimistolla ajan tuhlaamisesta ei ole hyötyä kenellekään.”
Lepo ja virkistäytyminen nostavat elämänlaatua, oli töissä tai ei. Mutta “toimistolla ajan tuhlaaminen”, tämä neuvo siis työttömille (!) räätälöidyllä kurssilla. Tähän en pysty enää edes sanomaan mitään. Muutenkin aika tyhjä fiilis, kun koko yhteiskunta on alunalkaen rakennettu kieroon, lähtökohdat vinoutuneita - mikään muu ei merkitse mitään kuin raha, tulos ja oma napa - inhimillisyydellä tai solidaarisuudella ei ole enää mitään arvoa. Todennäköisesti tämä on jonkun mielestä perus vihervassarihipin angstia, mutta tuntuu että jotain on syöstävä ulos vaikka tietää ettei sanat riitä kantamaan näiden maailmankatsomuksellisten kuilujen yli. Allaoleva kuva kertonee enemmän kuin vaillinaiset sanat.
Mood.